Velkua, Turun saaristo
Tervehdys tällä kertaa aurinkoisesta Turun saaristosta. Olemme täällä sisareni ja hänen miehensä mökillä nauttimassa suloisesta Suomen suvesta. Nyt aurinkokin paistaa! Viime viikon vaihteessa tulimme Etelä Suomeen, ensin Uuteenkaupunkiin, jossa sunnuntaiaamuna oli kokous, ja sieltä sitten illaksi Somerolle, missä oli lähetysjuhla. Olemme viettäneet kulunutta kesää suurimmaksi ajaksi Pulkkilassa, Pohjanmaalla Päivin syntymäkodilla. Aika siellä kului kuin siivillä, varsinkin kun saimme Kanadasta vieraaksemme sinne Walterin, Sonjan ja pikku Noahin.
Nyt he ovat takaisin Kanadassa ja me kierroksella etelän seurakunnissa. Ensi viikon vaihteessa menemme Teuvalle ja siellä onkin sitten tämän kierroksen viimeinen kokous sunnuntaina. Kaikki on mennyt hienosti ja vaikka kesä ei ole ollut mikään intiaanikesä, olemme kuitenkin nauttineet vihreydestä ja kukkaloistosta. Suomi on kyllä maailman kaunein paikka kesällä!Soitimme Felisianille viime viikolla ja saimme kuulla, että viimeinen seminaari pari viikkoa sitten Kateshin alueella oli ollut yksi parhaista koko toiminnan aikana. Nimittäin tuolla alueella ovat pastorit olleet hiukan hajallaan ja opetus on ollut hyvin vähäistä. Hyvä henki ja iloinen ilmapiiri oli ollut kuulemma kouriin tuntuva. Kiitos Herralle. Seminaarit ovat jatkuneet yli kesän tavalliseen tahtiin. Seuraava seminaari on parion viikon kuluttua Songa Mbelessä, jossa itsekin olemme vierailleet muutaman kerran. Syksyn ohjelma on hiukan rauhallisempi ja toivomme, että Felisiani voisi hiukan keskittyä oman talonsa rakentamiseen. Sitä varten olemme täällä myös keränneet varoja sitä hanketta varten. Vielä ehditte mukaan jos koette tarvetta. Viime viikolla Keuruun Elojuhlilla oli puhujina Jackson ja Anna Kaluzi Tansaniasta. Kävimme siellä heitä tapamaassa matkallamme Uuteenkaupunkiin. Oli mukava tavata "omiamme" täällä pohjan perillä. Hekin tuntuivat viihtyvän hyvin Suomen kesässä.
Palaamme Tansaniaan kahden viikon kuluttua, jossa pääsemme heti opetustoimiin kun oppilaat palaavat lomiltaan. Kiitos teille kaikille, jotka kuluneen kesän aikana olette meitä auttaneet ja huomioineet monin eri tavoin. 

Vaikka säätiedotus lupasi koko konferenssin ajaksi sateita ja viileää säätä, ei se kuitenkaan pitänyt paikkansa, vaan saimme aika ajoin nauttia hyvinkin lämpimästä auringon paisteesta ja kauniista kesäsäästä. Vielä kuului läheisistä koivikoista peipon ja pajulinnun tuttua laulua ja se nostatti kesätunnelmaa ja juhlamieltä.
Ohjelma konferenssissa oli monipuolista ja mielenkiintoista. Me osallistuimme mm. suureen lähetysjuhlaan ja Klaus Korhosen raamattutunnille. Ehtoolliskokous oli jälleen sykähdyttävä kokemus. Itä Afrikan tietoiskussa jaoimme tietoa työalueemme haasteista ja tämän hetkisistä tilanteista. Rukoilemme, että uudet nuoret lähetit syttyvät lähetysasialle ja vielä lisää lähettejä tulee kentällemme. Puskapappien ystäviä uskomme saavamme taas lisää uusien esitteiden hävitessä esittelypöydältämme nopeassa tahdissa. Kiitos että olette mukana rukoilemassa työmme ja koko raamattukoulutyön puolesta. 

Tällä kertaa tässä uutiskirjeessä saatte kuvauksen Päivin mielenkiintoisesta bussimatkasta

Paljon emme ehtineet tuon ilouutisen kanssa paikallamme hykertelemään, kun jo seuraavana päivänä lensimme Kilimanjaron kentältä Etiopiaan. Erkki ja Leena Kivimäki olivat meitä vastassa Addiksen kentällä ja siitä alkoi sitten viikon kestävä hyperaktiivinen aika. Vierailimme lauantaina Jimman raamattukoululla ja sunnuntaina suomalaisille nostalgisessa pikkukaupungissa, Shebessä ja sen seurakunnassa. Sami saarnasi siellä ja tunnelma oli innostava. Palasimme Addikseen missä yhteistyökumppanimme David Ngige Nairobista oli pitämässä HIV-AIDS seminaaria. Oli yllätys tavata häntä siellä ja saimme sitten tilaisuuden kertoa puskapappien toiminnasta Tansaniassa ja yhteistyökuvistamme Davidin kanssa. Seuraavana päivänä matkasimme Debre Zeitiin ja tutustuimme siellä oleviin suomalaisten projekteihin. Tapasimme siellä sitkeät suomalaiset lähetit Anun ja Britan. Matka oli todella mielenkiintoinen ja Etiopia maana ja kulttuurina hyvin erilainen verrattuna muihin Itä-Afrikan maihin. Mieleen jäi erityisesti ihmisten lämpimät tervehdystavat, ystävällisyys, ja tietenkin hyvä etiopialainen kahvi!
Kun palasimme Arushaan pääsimme heti seuraavana päivänä mukaan Samsonin ja Subiran häihin. Samson on meille kuin oma poika. Hänellä ei enää ole vanhemmat elossa ja olemme olleet hänelle ikään kuin sijaisvanhemmat. Häät olivat eilen, lauantaina. Oli väriä, ääntä, iloa ja ihmettelyä. Morsian ja sulhanen olivat onnellisia ja kaikki vieraat tyytyväisiä hyvään ohjelmaan ja ruokaan.